Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Gwynedd Secret

VH16-022-0048

Nimi Gwynedd Secret "Sepa" Rotu, sukupuoli Welsh sektio B, ori
Syntynyt 1.7.2016* Säkäkorkeus 132cm
Rekisterinumero VH16-022-0048 Väri, merkit rautias, lsi mtj sk
Koulutustaso ei vielä ratsastettu Omistaja Iiris VRL-12634
Painotuslaji kouluratsastus Kasvattaja Tuulia T., Gateaway

* ikääntyminen

10.07.2016 All Sim Evaluation Station:in varsaarvostelussa palkittu Premier-palkinnolla (69%)
25.11.2016 VWY:n Nuorten Welshponien arvioinnissa palkittu Exellent Welsh Youngster-palkinnolla (25p.)

 

Luonne

Gwynedd Secret eli tuttavallisemmin Sepa on kiltti, mutta utelias oripoika. Poniherraa usein luullaan jopa ruunaksi, kun se on niin rauhallinen. Sepa tulee koulupainotteisista vanhemmista, mutta sen suvusta löytyy vähän joka lajin edustajia.

Välillä vähän liiankin ylisosiaalinen ori on perusluonteeltaan kiltti ja hyväntahtoinen, mutta Sepalta löytyy myös sitä kuuluisaa pilkettä silmäkulmasta. Hoidettaessa seisoo kiltisti paikoillaan, vaikka harjakassin penkominen ja harjojen levittäminen lattialle onkin höppänän lempipuuhaa. Karsinassa hoitaessa Sepaa ei tarvitse laittaa kiinni, edes varustamisen ajaksi. Pestessä se usein steppailee hermostuneesti edestakaisin, koska ei oikein pidä vedestä. Ori tykkää leikkiä tarhassa ja juoksennella ympäriinsä, mutta inhoaa sadetta, jolloin vain kököttää katoksessa. Tulee mielellään aidalle katsomaan, jos joku on sen tarhan lähettyvillä. Oriin taluttaminenkin on ihan helppoa eikä tuota ongelmia, koska Sepa seuraa mielellään taluttajaansa. Menee kiltisti myös traileriin sekä rekkaan ja osaa käyttäytyä myös hienosti vieraissa paikoissa.

Ratsuna poni on sellainen mukava, tasaisen rauhallinen työmyyrä. Sepa kannattaa aina verrytellä hyvin treenin alussa, jotta ulkopohkeen saisi myös mukaan ja ettei meno olisi niin tahmeaa. Ratsastajalta vaaditaan rentoa ja tasaista kättä, koska epätasaisen ohjastuntuman seurauksena poni liikkuu jännittyneesti. Sepan kanssa olisi tärkeää saada se rennoksi, peräänantoon herra hakeutuu itsestään, kun se on ohjan ja pohkeen välissä. Kun Sepa on avuilla, se toimii paljon herkemmin pohkeelle, jolloin se on paljon mukavampi ratsastaa. Esteponina myös ihan toimiva, vaikka ei olekaan kaikista nopein. Sepa ylittää kyllä esteen kuin esteen, vaikka ratsastajalla olisi vähän suunta hukassa. Orin kanssa mennään pääosin koulua tai muuta perusjumppailua, joka pitää kilpahevosen kuntoa yllä, välillä myös maastoillaan tai hypätään.

 

Historia

Olin jo pidempään ihaillut Gateawayn ihania poneja ja lopulta tulin siihen tulokseen, että haluan Gateawaystä tilausvarsan. No päädyin sitten ottamaan vanhemmiksi kaksi ihanaa koulupainotteista Welsh B ponia, jotka olivat kuvankaunis tamma ja komea welshori. Varsa asusteli ensimmäiset kuukautensa Gateawayssä äitinsä kanssa, mutta kävin katsomassa sitä sielläkin lähes joka viikko. Sepa muutti vieroituksen jälkeen, reilu 6 kuukautisena pitkän lentomatkan Hollannista Suomeen. Varsa matkusti jo silloin erittäin hienosti, joten en usko, että tulevaisuudessakaan kuljetus koituu ongelmaksemme.

Se pääsi tallilleni pieneen varsalaumaan muutaman muun nuoren poniorin kanssa. Varsa oli nuorempana erittäin utelias ja hellyyden kipeä. Pieni ori ei pitänyt siitä, että sitä ei huomioitu, vaan se halusi aina olla huomion keskipisteenä. Orilauma oli sille varmasti juuri sopiva paikka, koska siellä se sai riehua niin paljon kuin tykkäsi, joten Sepa oli ihmisten seurassa rauhallinen. Vaikka Sepa oli ori, luonteeltaan se oli jo nuorena erittäin kiltti ja luotettava, sekä se kunnioitti ihmisiä. Sepa oli jo nuorena erittäin oppivainen ja miellyttämisen haluinen kaveri. Se oppi erittäin nopeasti ratsastuksen salat ja sen kilpaura pääsi alkamaan jo varhain.

    

Suku

Katso koko suku | Sukuselvitys

i. Eryl Dilwyn ii. Pencocks Drystan
VWY-III, YLA2, Ch, KTK-III, YLA3
iii. Dafydd OR
iie. Whiten Gwladys
ie. Edenelle Donelle
YLA2, VWY-II, KRJ-I
iei. Liinahaan Emrys
KRJ-III linkki2*
iee. Day-End Ion
e. Anfarwol Ariene Gwyn ei. Anfarwol Alcemydd eii. Greenwich's Dewydd
VIR MVA Ch, YLA3
eie. Mäntysuon Alcmena
VIR MVA Ch
ee. Rowland's Jolene eei. Keith MV
VIR MVA Ch
eee. Missway's Briallen
VIR MVA Ch, KRJ-II, VWY-II, YLA2, KTK-III

*Hevosen sivulta ei löydy mainintaa palkinnosta, mutta palkinto mainitaan linkeistä löytyvillä sivuilla sukutauluissa.

 

Jälkeläiset

Periytyminen

00.00.0000 - wB-o./t. Hevosen nimi - e. Emän nimi - om.

Ei vielä jälkeläisiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Värigenetiikka ee/Aa/gg (rautias)
Lajipainotus kouluratsastus

Luonteenpiirteet

 
Rohkeus Taso 5: melko rohkea
Kuuliaisuus Taso 6: kuuliainen
Temperamentti Taso 2: lauhkea
Herkkyys Taso 6: herkkä

Taidot

 
Nopeus Taso 3: hieman normaalia heikompi
Kestävyys Taso 6: normaalia parempi
Hyppykapasiteetti Taso 4: normaali
Ketteryys Taso 7: selvästi normaalia parempi
Liikkeet Taso 7: selvästi normaalia parempi

Arnikan periytymisjärjestelmä virtuaalihevosille, versio 1.0.

Kilpailut

Kurkista palkintokaappiin

Näet näyttelyn pisteytyksen kun laitan hiiren kutsun linkin päälle

KRJ - Kouluratsastus

22.11.2016 - KRJ - kutsu - HeA - 3/40 27.11.2016 - KRJ - kutsu - HeA - 5/40 28.11.2016 - KRJ - kutsu- HeA - 2/40 21.12.2016 - KRJ - kutsu - HeA - 5/30

 

 

 

 



 

 

NJ - Näyttelyt

00.00.0000 - kutsu - Luokk A - tulos

 

VSN - Näyttelyt

06.09.2016 - kutsu - wB oriit - 35p.

 

Muut Näyttelyt

30.08.2016 - kutsu - Nuoret - III-palk
01.10.2016 - kutsu - Ponit - 3/15
30.10.2016 - kutsu - Ponit - II-palk
27.11.2016 - kutsu - Varsat - SIN1
29.11.2016 - kutsu - Welshponit - CC3
26.12.2016 - kutsu - Muut poniorit - BIS7 

Tarinakilpailut

11.12.2016 - kutsu - HeB - 2/2 (lue tarina päiväkirjasta)

 

Ikääntyminen

01-vuotias | 01.09.2016
02-vuotias | 01.11.2016
03-vuotias | 01.01.2017
04-vuotias | 01.03.2017
05-vuotias | 01.05.2017
06-vuotias | 01.07.2017
07-vuotias | 01.09.2017
08-vuotias | 01.11.2017
09-vuotias | 01.01.2018
10-vuotias | 01.03.2018

11-vuotias | 01.05.2018
12-vuotias | 01.07.2018
13-vuotias | 01.09.2018
14-vuotias | 01.11.2018
15-vuotias | 01.01.2019
16-vuotias | 01.03.2019
17-vuotias | 01.05.2019
18-vuotias | 01.07.2019
19-vuotias | 01.09.2019
20-vuotias | 01.11.2019

21-vuotias | 01.01.2020
22-vuotias | 01.03.2020
23-vuotias | 01.05.2020
24-vuotias | 01.07.2020
25-vuotias | 01.09.2020
26-vuotias | 01.11.2020
27-vuotias | 01.01.2021
28-vuotias | 01.03.2021
29-vuotias | 01.05.2021
30-vuotias | 01.07.2021

 

Päiväkirja

06.09.2016 | Päiväkirjamerkintä | Irtohypytysiltamat (kirjoittanut Varpu)
Sepaksi kutsuttu oripoika päästettiin hetkeksi tallikaverinsa Vincentin kanssa kentälle pyörimään ja siinä yleisö saikin oivan annostuksen welsh ponien menoa. Yksin Sepa työskenteli nöyrästi ja käytti selkäänsä hyppyjen aikana erinomaisesti.

 

19.10.2016 | Päiväkirjamerkintä | Ohjasajoa & irtojuoksutusta (kirjoittanut omistaja)
Harjoittelimme Sepan kanssa tänään ohjasajoa. Ori ei aluksi ollut kovin innostunut ideasta, mutta huomasi pian, ettei se niin kamalaa ollutkaan. Opettelimme pysähdyksen, peruutuksen, raviin siirtymisen sekä takaisiin käyntiin siirtymisen. Harjoitukset sujuivat hyvin, kunhan ori jaksoi keskittyä. Kokeilimme myös "pohkeenväistöä" ja se kaipaa vielä harjoitusta, mutta uskon kyllä, että pian sekin sujuu.

Lopuksi päästin ponin juoksemaan kentälle irtona ja Sepahan sitten oikein innostui juoksemaan! Se heitti muutaman pukin ja veti kiitolaukassa monta kierrosta putkeen kenttää ympäri. Se rakastaa juoksemista, mutta ei vielä jaksa juosta kovin kauaa, kun sen kunto ei vielä ole oikein riittävä. Ohjasajo sujui hyvin ja Sepa on todella nopea oppimaan, joten uskon, että pian se osaa jo ohjasajon!

 

30.10.2016 | Päiväkirjamerkintä | Varsanäyttelyt Adinassa (kirjoittanut omistaja)
Tänään oli taas se aika kuukaudesta, kun pakkasin lauman varsoja hevosautoon ja lähdin ajamaan lapsien kanssa Adinaan varsanäyttelyihin. Onneksi kaksi oria ja tamma mahtuivat kuusipaikkaiseen automme hyvin. Matka sujui hyvin, eikä mitään tappeluja syntynyt edes orien kesken.

Olin ilmoittanut Sepan luokkaan, jossa oli 0-3-vuotiaita poneja. Orini käyttäytyi kehässä hyvin, lukuun ottamatta yhtä säikähdyskohtausta. Sepa malttoi seisoa edustavasti arvioinnin ajan paikoillaan, eikä yrittänyt tehdä mitään muuta. Kun ponit oli arvioitu, parhaat tietenkin palkittiin. Sepa sijoittui luokassa toiseksi ja sai II-palkinnon. Olin ylpeä pikkuoriistani! Kun muutkin ponini olivat esitetty, lähdimme kohti kotia.

Sepa osasi käyttäytyä näyttelyissä hienosti, vaikka nämä olivatkin vasta sen kolmannet näyttelyt. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan tulevaisuuden virallisia näyttelyitä kohti. Saa nähdä kuinka pitkälle tuon kanssa päästään. Tavoitteena olisi tietenkin kantakirjaus, mutta en osaa sanoa päästäänkö sinne asti. Mitä tahansa voi matkan varrella sattua.

 

05.11.2016 | Päiväkirjamerkintä | Ohjasajoa (kirjoittanut omistaja)
Treenasimme Sepan kanssa ohjasajoa tänään. Olen ohjasajanut sillä muutaman kerran ennenkin, mutta tänään se sujui erityisen hyvin. Kokeilin sillä tänään ensimmäistä kertaa ohjasajaessa myös laukkaa. Sepa kuunteli käskyjäni alusta asti hyvin ja keskittyi olennaiseen. Se oli joka harjoittelun ajan rento ja kuulolla, joka helpotti sen kanssa työskentelyä. Hetken kesti ennen kuin se uskalsi mennä maneesin toiseen päätyyn, kun siellä oli sen mielestä jotain pelottavaa.

Keksin ottaa mukaan myös pieniä esteitä, joista pääsisin myös itse helposti yli. Sepa oli tietenkin innoissaan kun pääsi hyppäämään. Laukan harjoittelu sujui hyvin ja Sepa hoksasi laukannostot ja raviin siirtymiset nopeasti. Kyllä tämä harjoittelu tuottaa ihan selkeästi tulosta ja sitten kun ratsastuksen aika koittaa, Sepalle pitää opettaa avut vain selästä käsin.

 

07.11.2016 | Päiväkirjamerkintä | Kävelylenkki maastossa (kirjoittanut omistaja)
Nappasin orin mukaan suoraan tarhasta ja lähdin taluttamaan sitä maastoon päin. Menimme ensin pientä mutkikasta tietä pitkin noin 20minuuttia. Sitten käännyimme metsään. Metsän suuret puut varjostivat kauniisti metsäpolkua, jossa kävelimme. Sepa ei oikein viihtynyt metsässä yksin, varsinkin kun polun reunoilla näkyi joitain vanhoja romuja. Kävelimme metsän läpi, toiselle tielle. Kävelimme sitä pikkutietä risteykseen, josta käännyimme takaisin tallille päin. Sepa oli innoissaan, kun pääsi liikkumaan. Ravasimme myös muutaman ylämäen, koska ponilla näytti virtaa riittävän.

Sepa ei olllutkaan koskaan ennen ollut ollut maastossa, joten sen mielestä oli vähän ikävää, kun kaverit jäivät tarhaan, mutta hyvin se käyttäytyi. Tuollainen kävelykin on nuorelle vain hyvää käsittelyharjoitusta. Palatessamme tallille päin, Sepa hirnahti tarhoissa olleille kavereille. Kävimme vielä toisen hevosen kanssa samaan aikaan kiertämässä pellon. Siellä Sepa kulki hieman rauhallisemmin, koska se oli sille tutumpi paikka ja kaveri oli mukana. Heitin ponin takaisin tarhaan ja annoin sille iltaheinät.

 

13.11.2016 | Päiväkirjamerkintä | Maastakäsittelykurssi (kirjoittanut omistaja)
Tänään olimme menossa Sepan kanssa nuorille hevosille suunnatulle maastakäsittelykurssille hieman kauempana olevalle tilalle. Luvassa oli ensin yhteinen opetustunti kaikille kurssille osallistuneille, myöhemmin päivällä jokaiselle järjestettiin yksityinen valmennus ja illalla oli mahdollista vielä porukassa harjoitella opittuja asioita avustajan ohjeilla itsenäisesti. Päivän aikana käytäisiin myös hieman maastakäsin työskentelyn teoriaa. Harjasin ponin jo kotona ihan kunnolla. Se ei onneksi ollut kovin likainen, joten harjaamiseen ei kulunut montaa tuntia. Laitoin sille vuorellisen sadeloimen sekä kuljetussuojat ja jätin sen hetkeksi vielä odottelemaan karsinaan. Olin antanut sille jo aamuruuat ja aamuheinät olivatkin valmiiksi trailerissa.

Mukaan ei tarvittu paljonkaan tavaroita, mutta tarkistin, että tarvitsemamme tavarat olivat varmasti mukana. Trailerin varustekaapissa olivat naruriimu, juoksutusliina, raippa, Sepan päivä- ja iltaruuat sekä pussillinen kuivattuja leivän palasia. Trailerin sisällä olivat vielä ponin heinät. Kaikki oli valmista, joten vuorossa oli ponin lastaus. Menin Sepan karsinalle ja otin sen uuden riimun sekä riimunnarun ovesta. Pujotin riimun ponin päähän ja napsautin leukaremmin kiinni. Lähdin taluttamaan sitä tallista ulos, kohti ulkona odottavaa traileria. Sepa oli kyllä ennekin matkustanut trailerissa yksin, muttei niin pitkää matkaa mikä olisi edessä. Poni meni kiltisti suoraan koppiin ja pääsimmekin nopeasti lähtemään.

Matka sujui hyvin, vaikka ehkä hieman odotettua hitaammin, kun olimme liikkeellä juuri ruuhka-aikaan. Sepa käyttäytyi hienosti trailerissa, eikä tehnyt koko matkan aikana ollenkaan mitään tyhmää. Saapuessamme perille otin ponin pois kopista ja vein sen sille varattuun karsinaan. Riisuin siltä loimen ja kuljetussuojat. Annoin sen olla karsinassa ja lähdin muiden kurssilaisten luokse. Esittäydyimme muille kurssilaisille sekä ohjaajille. Samalla kerroimme myös jotain hevosesta, jonka kanssa oli kurssille osallistunut: "Mun nimi on Iiris. Mulla on juuri kaksi vuotta täyttänyt Welsh B-ori Sepa täällä mukana. Siitä tulee tulevaisuudessa toivottavasti jonkinlainen kouluratsu." Kurssillakin oli lisäkseni neljä muuta osallistujaa ja hekin vuorotellen esittelivät itsensä.

Ensimmäisellä tunnilla tutustuimme hieman maastakäsittelyn saloihin ja aloitimme harjoitukset ihan pysähdyksistä. Talutimme hevosiamme ympäri maneesia ja pysähdyimme haluamassamme kohdassa. Tarkoituksena oli tietenkin saada hevonen pysähtymään lähes samaan aikaan, kuin itse pysähtyy. Hevonen ei myöskään saa lähteä liikkeelle ennen kuin sille oli annettu lupa. Sepa oli kuuliainen ja pysähtyi aina haluamassani kohdassa. Kun pysähdyksen sujuivat, sai mukaan ottaa myös peruutuksia. Peruutus tehtiin painamalla hevosta hieman ryntäistä ja myöhemmin riitti se, että siirtyy itse vain muutaman askeleen taaksepäin. Olimme Sepan kanssa peruuttamista ennekin harjoitelleet, joten se sujui hyvin. Ori tajusi myös nopeasti, kun siirryin itse vain askeleen taakse päin.

Otimme sitten mukaan ravi-seis-käynti-ravi siirtymisiä. Ääntä kannatti käyttää merkiksi hevoselle, jolloin se oppii vaihtamaan askellajia myös äänestä. "*maiskautus* *maiskautus* Ja ravi!" sanoin, kun kehotin Sepaa siirtymään raviin. Siirtymät eivät olleet meille helppoja, mutta hetkisen harjoiteltuamme ne sujuivatkin hieman paremmin. Kentällä oli muutamia kartioita, joiden välistä piti pujotella, ensin käynnissä ja sen jälkeen ravissa. Tärkeintä oli, että antaa hevoselle sopivasti tilaa kääntyä, mutta hevosen pitää tulla kokoajan mukana. Tämä sujui käynnissä melko hyvin, mutta ravissa ei ollenkaan. Sepa ei oikein halunnut kääntyä ja meni vain mistä tykkäsi. Otin sitten kehumisen mukaan ja kehuin sitä aina, kun se teki oikein. "Hyvä Iiris! Tuo oli juuri oikea ratkaisu." joku ohjaajista kehui. Muutaman harjoittelukerran jälkeen alkoi harjoittelu tuottaa jo tulosta.

Ensimmäisen tunnin jälkeen veimme hevoset ruokailemaan talliin ja lähdimme itsekin sisälle syömään. Ruokana oli makaronilaatikkoa ja minulla olikin jo kova nälkä, juostessani tunnin ympäri kenttää. Ruokailun jälkeen kurssin pääohjaaja piti pientä maastakäsittelyn teoriatuntia: "Maastakäsittely on erittäin tärkeää. Se vahvistaa ihmisen ja hevosen sidettä. Varsinkin nuoren hevosen kanssa se on todella tärkeää ja se helpottaa huomattavasti siinä vaiheessa, kun pitäisi nousta satulaan. Pitää muistaa, ettei käsittelyn tarvitse aina olla niin monimutkaista vaan, Ihan pelkkä tarhasta talliin vienti on maastakäsittelyä..." Aihe oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja kuuntelin kokoajan korvat höröllä. Olen Sepaa itsenäisesti ennenkin maastakäsitellyt, mutta teoriatunnilta sain hyviä vinkkejä jatkoon.

Maneesissa käynnistyivät yksityisvalmennukset. Tällä tunnilla hevosta käsiteltiin myös sen ollessa vapaana. Teimme alkuun samoja asioita, mitä aamupäivän ryhmätunnilla. Sain niihin nyt henkilökohtaisempia ohjeita, joten oriin käsittely oli kyllä huomattavasti helpompaa. Päästimme sitten Sepan irti ja ensimmäisenä piti saada hevonen seuraamaan minua. Kävelin rauhallisesti eteenpäin ja ori seurasi perässäni. Myös ravissa se seurasi minua kuin koira. "Teillä on kyllä upea luottamus toisiinne. Tuollainen luottamus on se ihanteellinen, että hevosta voisi periaatteessa taluttaa irtona." ohjaaja kehui. Loppu tunnista harjoittelimme vielä muutamia uusia juttuja. Harjoittelimme luokse tuloa vihellyksestä. Poika keksi heti jutun jujun ja tuli mielellään luokseni. Viimeiseksi harjoittelimme vielä sellaista, että pysäytän hevosen, käsken sitä jäämään paikoilleen ja liikun itse kauemmaksi. Sitten annan sille luvan tulla luokseni. Sepa ymmärsi tämän ja seisoi mielellään vähän pidempäänkin paikoillaan, kun sen jälkeen sai herkkuja taskustani.

Tunnin jälkeen taluttelin vielä Sepaa ja mietin, miten hyvin se luottaa minuun ja minä siihen. Se on muille välillä jopa hieman äksy, muttei se koskaan minulle ole ollut vihainen. Sen sydän on oikeasti puhdasta kultaa. Vein orin karsinaan ja kävin itse haukkaamassa hieman välipalaa ennen viimeistä, hieman itsenäisempää tuntia. Viimeinen yksityisvalmennus oli juuri lopuillaan ja menin hetkeksi seuraamaan sitä maneesin katsomoon. Tytön hevonen oli suuri puoliverinen ja tyttö näytti hieman epävarmalta hevosen seurassa. Heilläkin sujui hyvin, mutta pakko sanoa, että kyllä meillä Sepan kanssa on parempi luottamus. Viimeisen tunnin alkaessa siirryimme maneesiin. Harjoittelimme Sepan kanssa samoja asioita, mitä aikaisemminkin, mutta nyt ei ollut mahdollista päästää hevosta irti. Katselin sivusilmällä myös muiden touhuja ja huomasin kuinka paljon kaikki olivat kehittyneet aamusta. Hevoset näyttivät paljon luottavaisemmilta ja monin yhteistyö sujui hienosti. Tunnin jälkeen vein Sepan suoraan traileriin. Laitoin sille heinät ja pakkasin tavaramme. Minulla oli vielä illalla toisen hevosen kanssa ratsastusvalmennus, joten meidän oli mentävä melko nopeasti kotiin.

 

23.11.2016 | Päiväkirjamerkintä | VWY - Nuorten welshien arvostelu (kirjoittanut omistaja)
Olin ilmoittanut Sepan nuorille welsheille tarkoitettuun arvosteluun. Paikanpäällä taluttelin Sepaa ennen arvostelua, koska se oli melko jännittynyt, kun joutui olemaan ihan yksin maneesissa, jossa arvostelu suoritettiin. Arvostelussa nuoren rakenne ja liikkeet arvosteltiin ihan kuin näyttelyissäkin, mutta pisteitä annettiin myös käytöksestä, suvusta ja askellaji- tai irtohypytyskokeesta. Viimeisimmistä oli valittava toinen ja Sepan kohdalle valitsin askellajiarvostelun, koska irtohypytys oli suunnattu enemmän estehevosille ja Sepasta on ainakin toivottavasti tulossa kouluratsu.

Rakennetta arvostellessa Sepa seisoi hienosti paikoillaan. Kyllä huomasi, että harjoiteltu on, mutta rakennepisteet eivät kovin huiput kuitenkaan olleet. Oria jännitti, eikä se näyttänyt liikearvostelussakaan parasta, eikä siitäkään osa-alueesta ihan odotettuja pisteitä tullut, mutta olin siihen kuitenkin tyytyväinen. Poni käyttäytyi koko arvostelun ajan hienosti, mutta jännityksestä johtuen sen pisteet hieman laskivat. Askellajiarvostelusta tuli mielestäni todella hyvät pisteet ja niihin olinkin erittäin tyytyväinen. Sukuosiosta tuli täydet viisi pistettä, mutta sehän ei varsinaisesti ollut yllätys. Yhteensä ori sai 25 pistettä ja pistemäärä oikeutti Excellent Welsh Youngster-palkintoon.

 

12.11.2016 | Päiväkirjamerkintä | Tarinakilpailut Hiisivuoressa (kirjoittanut omistaja)
Ulkona oli aivan hirveä tuuli ja lunta tuprutti taukoamatta. Tiet olivat liukkaita ja näkyvyys huono. Mietin, että miksi olin edes lähtenyt tässä säässä ajamaan tuota tunnin matkaa yksien kilpailujen takia. Matkasta oli kuitenkin jo yli puolet ajettuna, eikä matkaa olisi jäljellä enää, kuin alle puoli tuntia. Emmekä olleet kuin puoli tuntia aikataulusta jäljessä.

Saavuimme vihdoin ja viimein perille Hiisivuoreen. Otin Sepan ulos trailerista ja aloin varustamaan sitä. Harjatessani ponia, joku saapui paikalle ja kysyi, että olemmeko ratsukko Iiris - Gwynedd Secret. Nainen kertoi, että meidän vuoromme olisi kymmenen minuutin päästä, mutta poni oli yltä päältä kurassa, kun en sitä kotona ehtinyt harjamaan, enkä minäkään kovin edustavalta näyttänyt sotkuisine hiuksineni ja likaisien tallivaatteideni. Heitin ponille nopeasti satulan selkään, huopakin jäi rumasti ryttyyn. Onnekseni Sepa ei päättänyt temppuilla tänään kuolaimien kanssa, vaan otti ne kiltisti heti suuhun. Päälläni oli hieman kuolainen ja kulunut musta tallitakki ja jalassa maastokuvioiset collegehousut, mutta ne saivat nyt kelvata, kun yhtään ylimääräistä minuuttia ei olisi. Laitoin itselleni kypärän päähän ja nousin ponin selkään.

Yritin ehtiä verkata Sepaa edes jotenkin, mutta olin jo ihan varma, ettei rata tulisi sujumaan hyvin. Ravailin sillä muutaman kierroksen ja yritin saada sitä taipumaan johonkin suuntaan. Tämä oli onneksi vain helppo B:rata, joten ei olisi väliä missä muodossa poni liikkuu. Otin muutaman laukkaympyrän ja tajusin, etten ollut vielä edes opetellut rataa kunnolla. Olin kuitenkin ennenkin samaa rataa ratsastanut, joten onneksi edes se muistui mieleen. Taivuttelin Sepaa toiseenkin kierrokseen, vaikka tuntui, ettei mikään tulisi onnistumaan.

"Tästä ei tule yhtään mitään!" ajattelin, kun saavuimme radalle. Kaikki katsoivat meitä epäluuloisen näköisenä, kun saavuin radalle rumissa vaatteissa kuraisen ponin kanssa. Tuomarikin katsoi eitä, ehkä hieman jopa järkyttyneen näköisenä. Halusin kuitenkin näyttää, että ulkonäkö todellakin voi pettää. En ottanut rataa nyt niin tosissaan, vaan yritin vain ratsastaa Sepaa parhaani mahdollisen mukaan. Nostin itsevarmasti harjoitusravin ja käänsin Sepan keskihalkaisijalle. Suorimme alkutervehdyksen ja aloitimme radan koko rata leikkaalla, joka suoritettiin keskiravissa. Tein parhaani mahdollisen mukaan selkeän siirtymät harjoitusravista keskiraviin ja keskiravista siististi takaisin harjoitusraviin. Sepa oli yllättävän hyvin avuilla ja olin tyytyväinen suorittamiimme siirtymiin, vaikka verkka oli mennyt vähän miten meni.

Rata jatkui normaalisti ravissa ja päätyyn ratsastettiin kymmenen metriä halkaisijaltaan oleva voltti. En tiennyt miten oli mahdollista, mutta Sepa taipui mielellään voltille ja kuunteli apujani jopa poikkeuksellisen hyvin. Ihmettelin oikeasti, miten se oli niin hyvä, vaikka verryttely oli lähes olematon. Voltti oli melko hyvä ja jatkoinkin rataa pienen harjoitusravipätkän jälkeen keskiravilla. Tämä keskiravipätkä ei ollut ehkä niin hyvä, kuin edellinen, mutta Sepalle tämä suunta onkin hieman vaikeampi. Päätyyn tehtiin taas voltti ja sekin oli ihan okei. Vuorossa oli kolmikaarinen kiemuraura ja tässä keskityin taivuttamaan ponia kunnolla. Kiemuraura sujui kivasti ja tässä vaiheessa rataa Sepa siirtyikin liikkumaan hienossa peräänannossa. "Hieno poika" kuiskasin ponille hiljaa.

Harjoitusravista käyntiin ja takaisin harjoitusraviin siirtyminen oli helppo juttu. Taas siirryttiin käyntiin ja suoritettiin keskikäynnissä koko rata leikkaan avulla suunnanvaihto. Käyntiä jatkettiin C-kirjaimeen asti ja nostettiin siitä suoraan harjoituslaukka. Valmistelin Sepan siirtymän hyvin ja se nostikin laukan näyttävästi. Pitkän sivun keskellä suoritettiin voltti laukassa. Ajattelin hieman kokoamisapuja lähtiessäni suorittamaan volttia, jotta saisin Sepan kunnolla taipumaan. Yllätyksekseni Sepa päättikin mennä voltin kootussa laukassa, mutta annoin sen mennä koottuna, kun se itse sitä halusi.

Laukkaa jatkettiin uraa pitkin ja seuraavaksi vuorossa oli lävistäjä keskilaukassa. Tämä oli varmastikin yksi Sepan lemppareista, joten annoin sen nyt mennä niin reippaassa laukassa, kuin se tahtoi. Tämä oli vain pieni harjoituskilpailu, eikä sen nyt niin väliä, kun Sepalla kerrankin oli jopa hauskaa kanssani radalla. Poni ampaisi nopeaan laukkaan ja itse vaan nauroin kyydissä hassulle ponille. Onneksi Sepa hidasti hyvin, koska rata jatkui vielä, eikä tähän nyt voisi lopettaa. Keskellä päätyä tehtiin ravista pysähdys ja siitä peruutus josta taas jatkettiin suoraan ravilla. Ravista nostettiin nyt toiseen kierrokseen laukka. Sepa heitti muutaman pukin nostossa, mutta ilmeisesti halusi hyvittää pelleilynsä taipumalla hyvin voltille liikkumalla upeassa muodossa. On se vaan niin ihana persoona!

Pian vuorossa oli taas keskilaukkapätkä, enkä enää tiennyt mitä odottaa, kun laukkaaminen oli Sepan mielestä niin hauskaa. Annoin kevyet keskilaukkaan siirtymisavut ja poni lähtikin tosi kivasti reippaaseen laukkaan, mutta antoi minun kuitenkin säädellä vauhtia. Raviin siirtymisen jälkeen ei ollut enää jäljellä kuin lopputervehdys. Suoritimme tervehdyksen ja poistuimme radalta pitkin ohjin. Taputtelin ponia kaulalle ja kehuin sitä. Sepa pärski tyytyväisenä ja ihan selkeästi sillä oli ollut hauskaa. Monet katsomossa näyttivät yllättyneiltä, kun ratamme onnistuikin hyvin. Osa tuli minulta ihan kysymäänkin, että minkä takia tulimme radalle noin sotkuisen näköisinä, mutta selittelin vain, ettei aikaa valmistautua oikein ollut.

 

Päiväkirjamerkintä | 23.12.2016 | Vuolu & raspaus (kirjoittanut Aava)
Sepa seisoskeli kiltisti paikoillaan kavioiden vuolun aikana ja homma sujui nopeasti. Raspasin hampaat enkä löytänyt hammaspiikkejä tai ylimääräisiä hampaita. Tasoitin myös purennan epätasaisuudet.
 

Päiväkirjamerkintä | 26.12.2016 | Näyttelyt Green Hillsissä (kirjoittanut Tepsu)
Komea nuori ori, puhdas rakenteinen, upeat liikkeet.

 

Kuvat © Suomen Hippos / Emilia Fager, Ransu, Wapaat & Noora N. (lupa)

Aderyn on virtuaalitalli

©2017 Aderyn - suntuubi.com